Vety on yleisin alkuaine maailmankaikkeudessa, sitä on jopa 74 % esiintyvän aineen massasta. Se on myös jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine. Vetyä voi esiintyä sekä kaasuna että nestemäisenä seoksena, kun se jäädytetään. Jäädytetyn vedyn säilöntä on kuitenkin hankalaa, sillä sen nestemäisen olomuodon säilyminen vaati -183 celsiusasteen lämpötilan.
Aikoinaan vetyä povattiin tulevaisuuden kaasuksi: Ajateltiin, että sen avulla voidaan siirtää suuria massoja ja sitä voitaisiin käyttää esimerkiksi laivojen polttoaineena. Ongelmaksi muodostui kuitenkin staattinen sähkö, joka sytytti kaasun.
Vety onkin erittäin helposti räjähtävä kaasu. Olemukseltaan se on hajuton ja väritön, ilmaa kevyempi kaasu, jonka suhteellinen ominaispaino on vain 0,06 kun taas ilman ominaispaino on 1. Vedyn vuotamista tilaan ei pysty ihmisaistein havaitsemaan. Se on erittäin nopeasti palava ja räjähdysherkkä kaasu.
Koska vety on ilmaa kevyempää, se nousee nopeasti ylös. Valvottaessa vetyä kaasunilmaisimet tuleekin sijoittaa katon rajaan, ja mikäli katossa on palkkeja, tarvitaan useampi ilmaisin palkkien väliin. Vetyä esiintyy paljon eri teollisuusalojen prosesseissa, kemianteollisuudessa ja myös trukkilataamoissa, kun trukkien lyijyakkuja ladataan.
Vetyä tulee valvoa joko katalyyttisella tai sähkökemiallisella kaasunilmaisimella riippuen mittauksen tarkoituksesta. Räjähdysvaaraa valvotaan katalyytti-ilmaisimella. Jos taas halutaan seurata vedyn pitoisuutta, sähkökemiallinen ilmaisin on oikea valinta. Puolijohdeteknologialla toimivaa ilmaisinta ei suositella vedyn valvontaan, sillä puolijohdeilmaisimella virhehälytysten riski on suuri muiden ilmassa esiintyvien kaasujen vuoksi. Puolijohdeilmaisin ei mittaa vedyn tarkkaa pitoisuutta, jolloin syntyy riski räjähdysvaarasta.
Vedyn käyttö tulevaisuudessa tulee lisääntymään, sitä pidetään niin sanottuna vihreänä energiana. Muun muassa tuulivoimasta saatava energia varastoidaan vetynä, niin sanottuina vetyakkuina. Haasteita kuitenkin on vielä nimenomaan varastoinnin suhteen, sillä vetyä on vaikea varastoida. Tulevaisuudessa vetyä voidaan mahdollisesti enenevässä määrin käyttää myös autojen, rekkojen ja jopa lentokoneiden polttoaineena. Keski-Euroopassa vetyä käytetään jo myös asuntojen lämmitykseen.