- Vedyn turvallisuus ja riskit
- Kiinteät ja kannettavat kaasunilmaisimet vedyn valvontaan
- Turvallisen tilan vetyä valvovat ilmaisimet
- Räjähdysvaarallisen (=Atex) tilan vetyä valvovat ilmaisimet
- Kannettavat kaasunilmaisimet vedyn valvontaan
- Kaasunvalvontakeskukset
- Vety – taustaa ja historiaa
- Vihreä vety
- Tietoiskuvideo vedystä ja sen valvonnasta
Vedyn turvallisuus ja riskit
Vety on hajuton, väritön ja erittäin kevyttä. Se vuotaa helposti ja muodostaa ilman kanssa syttyvän seoksen. Vedyn syttyminen vaatii kuitenkin riittävän pitoisuuden ja lämpö- tai kipinäenergian. Siksi vetyä tulee käsitellä varoen ja varmistaa, että tiloissa, joissa vetyä käytetään tai varastoidaan, on tehokas kaasunvalvonta.
Vedyn ja ilman seos voi olla huomattavasti herkempi syttymään kuin esimerkiksi bensiinihöyryt. Jo pieni kipinä, esimerkiksi keinokuituvaatteiden aiheuttama staattinen sähkö, voi riittää sytyttämään vedyn.
Vedyn valvonnassa on huomioitava myös se, että tietyt hiilimonoksidi (CO) -ilmaisimet voivat reagoida vetyyn, mikä voi aiheuttaa turhia hälytyksiä. Tämän vuoksi on tärkeää valita CO-ilmaisimet, jotka eivät ole herkkä vedyllä tapahtuville häiriöille.
Kiinteät ja kannettavat kaasunilmaisimet vedyn valvontaan
Koska vety on ilmaa kevyempää, se nousee ylöspäin. Tästä syystä kiinteät kaasunilmaisimet tulee asentaa katonrajaan tai muihin yläosiin, joissa vety voi kerääntyä. Jos katossa on palkkeja tai muita rakenteita, ilmaisimia on sijoitettava niiden väleihin, jotta kaasun kerääntyminen ei jää huomaamatta.
Jos tila on luokiteltu turvalliseksi tilaksi, soveltuvat vedyn valvontaan seuraavat kiinteät kaasunilmaisimet:
-
Kaasunilmaisin VARIO (cat)
Kaasunilmaisin palavien kaasujen mittaamiseen ja valvontaan.
-
Kaasunilmaisin VARIO (ec)
Kaasunilmaisin myrkyllisten kaasujen, hapen, typen, metanolin, vedyn ja hiilimonoksidin mittaamiseen ja valvontaan.
Jos tila on luokiteltu räjähdysvaaralliseksi (ATEX) tilaksi, soveltuvat vedyn valvontaan seuraavat kiinteät kaasunilmaisimet:
-
Kaasunilmaisin KEX
Räjähdysvaarallisiin tiloihin soveltuva kaasunilmaisin palavien kaasujen ja liuotinhöyryjen mittaamiseen ja valvontaan.
-
Kaasunilmaisin DGTeex
Räjähdysvaarallisiin tiloihin soveltuva kaasunilmaisin myrkyllisten kaasujen, hapen, typen ja vedyn mittaamiseen ja valvontaan.
-
Kaasunilmaisin DGTk2-ex
Räjähdysvaaralliseen tilaan soveltuva kaasunilmaisin palavien kaasujen mittaamiseen ja valvontaan.
-
Kaasunilmaisin DGTec2-ex
Räjähdysvaaralliseen tilaan soveltuva kaasunilmaisin myrkyllisten kaasujen, hapen, typen, metanolin ja vedyn mittaamiseen ja valvontaan.
Kannettavat kaasunilmaisimet vedyn valvontaan
-
Riken Keiki GX-3R Pro
Pienellä ja kevyellä kannettavalla monikaasuhälyttimellä voidaan mitata viittä eri kaasua.
-
Riken Keiki GX-3R
Markkinoiden pienin ja kevyin kannettava monikaasuhälytin, joka valvoo happea, palavia kaasuja sekä kahta myrkyllistä kaasua (hiilimonoksidi ja rikkivety).
Kaasunvalvontakeskukset
Kiinteät kaasunilmaisimet tulee liittää joko kaasunvalvontakeskukseen tai olemassa olevaan rakennusautomaatioon, jotta hälytykset voidaan käsitellä tehokkaasti. Jos erillistä automaatiojärjestelmää ei ole, Detector tarjoaa tähän tarkoitukseen soveltuvan Seguro kaasunvalvontakeskus
Vety – taustaa ja historiaa
Vety on tunnettu energianlähteenä jo yli 200 vuoden ajan, ja sitä pidetään yhtenä tulevaisuuden energiajärjestelmän kulmakivistä. Sen avulla teollisuus voi vähentää riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista ja siirtyä päästöttömään energiantuotantoon.
Jo vuosikymmeniä sitten vetyä kaavailtiin laivojen ja muiden liikennevälineiden polttoaineeksi, mutta sen räjähdysherkkyys ja staattiseen sähköön liittyvät riskit asettivat haasteita teknologian kehitykselle. Nykyisin vedyn turvallisuus on parantunut merkittävästi uusien materiaalien ja teknologioiden ansiosta.
Vihreä vety
Vedyn ympäristöystävällisyyteen vaikuttaa sen tuotantotapa. Kaikki vetyenergia ei ole hiilineutraalia, vaan se luokitellaan eri ryhmiin tuotantotavan perusteella:
- Ruskea/musta vety: syntyy hiiltä kaasuttamalla ja prosessissa vapautuu hiilidioksidia
- Harmaa vety: syntyy maakaasun uudistamisessa. Harmaan vedyn tuotannossakin muodostuu kohtuullisen suuri määrä hiilidioksidia.
- Sininen vety: Tuotetaan samoin kuin harmaa vety maakaasun uudistamisessa, mutta hiilidioksidipäästöjä pystytään pienentämään hiilidioksidin talteenottojärjestelmän avulla.
- Vihreä vety: Syntyy uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvasta sähköstä, jonka yhteydessä vesi elektrolysoidaan. Myös biokaasusta voidaan muodostaa vihreää vetyä.
Tietoiskuvideo vedystä ja sen valvonnasta
Katso video osoitteesta: https://youtu.be/BDc4IN8GMZo
