Hyvin suunniteltu kaasunvalvonta on turvallisuuden perusta

Kaasunvalvontaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon useita seikkoja, jota ovat muun muassa valvottavan tilan ympäristöolosuhteet, kuten lämpötila, kosteus, ilmanpaine sekä ilmavirtaukset. Suunnittelussa pitää myös päättää kytketäänkö kaasunilmaisimet (joita myös kaasunhaistelijaksi kutsutaan) kaasunvalvontakeskukseen vai esimerkiksi automaatiojärjestelmään. Olemme kertoneet näistä vaihtoehdoista aikaisemmassa blogissamme, jonka löydät täältä.

Suunnitelmissa on myös hyvä tarkastella, onko tilassa tärinöitä, kemikaalialtistusta tai altistuvatko kaasunilmaisimet roiskeille. Tiloissa, joissa ilmaisimiin voi altistua iskuja, likaa- tai vesiroiskeita, suositellaan päälle asennettavaksi HST-suojakoteloa. Palavia kaasuja valvottaessa tilat voivat usein olla luokiteltu ATEX eli räjähdysvaarallisiksi tiloiksi, jolloin kaasunilmaisimilla pitää olla riittävä ATEX-sertifikaatti. Yllä olevien ominaisuuksien lisäksi RAU-suunnitelmassa on hyvä määritellä kaasunilmaisimelle vähimmäisvaatimukset vähintään IP-luokituksen, T90 ajan eli kaasun reagointinopeuden sekä valvottavan kaasun ja halutun mitta-alueen osalta.

Hälytyksen sattuessa yleisimpiä jälkiohjauksia ovat kaasunsyötön sulkeminen automaattisesti venttiilin avulla, ilmanvaihdon ohjaus, valo- ja äänihälytys sekä hälytys tarvittaville henkilöille esimerkiksi teksti- tai sähköpostitse. Suunnitelmissa näihin on hyvä ottaa jo kantaa ja vilkkujen ja sireenien paikat miettiä huolella. Myöskään opastekylttiä ei kannata unohtaa, jotta loppukäyttäjä tietää mikä hälytys on kyseessä.

Moni asia vaikuttaa suunnitelmiin, älä epäröi ottaa yhteyttä Detector Oy:n kaasunvalvonnan asiantuntijoihimme! Detector Oy on suunnittelijoiden kumppani, löydetään asiakkaalle paras mahdollinen ratkaisu yhdessä!