Meriteollisuus ulottuu rahtialuksista offshore-rakenteisiin ja satamainfraan. Näissä vaativissa ympäristöissä kaasunvalvonta kohtaa erityisiä haasteita, joita ei esiinny tavanomaisessa maaympäristössä.
Kaasunvalvontajärjestelmältä vaaditaan meriteollisuudessa erityistä kestävyyttä ja toimintavarmuutta. Olosuhteet asettavat laitteille poikkeuksellisia vaatimuksia:
- Suolainen ja korroosiota aiheuttava merivesi
- Jatkuva tärinä ja mekaaninen rasitus
- Korkea ilmankosteus ja lämpötilavaihtelut
- Rajalliset tilat asennukselle
Meriliikenteen polttoaineiden kehitys
Höyrykoneet muuttivat merenkulun 1800-luvulla ja siitä lähtien raskas polttoöljy on ollut valtameriliikenteen pääasiallinen energialähde. Ympäristövaatimukset ja IMO:n päästörajoitukset ovat ohjanneet kehitystä kohti puhtaampia polttoaineita.
LNG eli nesteytetty maakaasu nousi 2000-luvun alussa varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Se vähentää typen oksideja, hiilidioksidipäästöjä ja eliminoi rikkipäästöt lähes kokonaan. Tällä hetkellä useat uudet rahti- ja matkustaja-alukset suunnitellaan LNG-käyttöisiksi.
Katse on kuitenkin jo tulevaisuudessa: metanoli ja ammoniakki ovat nousemassa seuraaviksi merenkulun puhtaan energian vaihtoehdoiksi. Ne tarjoavat mahdollisuuksia lähes nollapäästöiseen merenkulkuun, mutta tuovat mukanaan myös uusia riskejä ja entistä tiukemmat turvallisuusvaatimukset kaasunvalvonnalle.
Missä kaasunvalvontaa tarvitaan?
LNG-järjestelmissä ja varastosäiliöissä valvotaan metaania (CH₄) mahdollisten kaasuvuotojen havaitsemiseksi. Risteilyaluksilla kaasunvalvonta on tärkeää autokansilla ja lastitiloissa, joissa hallitaan pakokaasuja matkustajaturvallisuuden varmistamiseksi. Lisäksi kontti- ja ruumakuormien osalta seurataan muun muassa hiilidioksidin (CO₂) ja erilaisten kemikaalien pitoisuuksia, jotta kuljetuksen ja säilytyksen aikainen turvallisuus voidaan varmistaa.
Modernisti aalloilla
Nykyiset risteilyalukset ovat kuin kelluvia pieniä kaupunkeja. Niistä löytyy uima- ja jäähallit, ravintolat, panimot, teatterit, sairaalat, jopa viheralueita ja viljelytiloja. Tämä tarkoittaa, että aluksella syntyy hyvin monipuolista kaasukuormaa: hiilidioksidia panimoprosesseista, kylmäaineita jäähallien jäähdytysjärjestelmistä, happipulloja sairaalatilojen käyttöön sekä muita kriittisiä kohteita.
Kaasunvalvonnan on katettava koko laiva konehuoneesta kannelle. Laitteiden täytyy toimia luotettavasti ympäri vuorokauden, erilaisissa sääolosuhteissa ja ilman jatkuvaa valvontaa. Etämonitorointi ja valvomointegraatiot ovat keskeisessä roolissa, jotta tilannekuva säilyy hallussa niin merellä kuin satamassa.
Suunnittelun ja toteutuksen kulmakivet
Toimiva kaasunvalvonta meriteollisuudessa vaatii huolellista suunnittelua ja oikeita ratkaisuja. Keskeisiä huomioita ovat:
- DNV/IMO-hyväksytyt laitteet: kansainväliset vaatimukset on täytettävä
- HST-kotelointi: suojaa laitteet suolaiselta merivedeltä, kosteudelta ja iskuilta
- Etävalvonta ja valvomointegraatiot mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan myös maista käsin
- Helppo huollettavuus: laitteet on voitava tarkastaa ja huoltaa aluksella ilman erikoistyökaluja
Kun suunnittelu ja toteutus tehdään oikein, kaasunvalvonta tukee merenkulun turvallisuutta kaikissa olosuhteissa.